tiistai 27. elokuuta 2013

Ensimmäiset huomiot Islannista

Islanti. Tässä ensimmäisiä huomioitani tästä eksoottisesta arktisen energian maasta:

- Huumori. Islantilaisilla on omintakeinen huumorintaju ja hyvä itseironia. Sen todisti jo Icelandairin lennolta löytyneet tekstit: esimerkiksi lautasliinassa luki "In the year 1000 Leifur Eiriksson the Lucky sailed from Iceland to America. He named it Vineland. On this journey coffee, tea and soda were not complimentary." ja hinnastosta löytyi seuraava kuvaus: "If you're bored during your flight we recommend eating your youghurt with a fork. That will take some of your time." Vuokraisäntäni jatkoi tätä linjaa kertomalla sääntöjen olevan yksinkertaiset: jos et ole hyvä tyyppi, sinut potkaistaan pihalle. Onneksi hänen naurunsa paljasti uhkauksen olevan vitsailua..?

- Kieli. Vaikka islantia ymmärtää jonkin verran lukiessaan sitä (kiitos ruotsin opintojen), ei puhutusta islannista tajua yhtään mitään. Se on kauniimman kuuloista kuin tanska, mutta aivan yhtä käsittämätöntä.

- Sää. Kyllä, täällä tuulee. Vaikka rannikolla asuneena luulin tottuneeni tuuleen, iski lentokoneesta ulostullessani tuulen voima minut ällikällä. Onneksi tänään tuuli ei yltänyt aivan eilisen tasolle, mutta luulen silti ettei hiuksia tule hetkeen laitettua... Tänään on kuitenkin paistanut myös aurinko, joten urbaanit legendat pelkästä sateesta voinee unohtaa.


- Luonto. Lentokentältä kaupunkiin tullessa maiseman avaruus yllätti minut. Kaukana horisontissa näkyi vuoria, mutta sinne asti jatkuivat avara, puuton alue, joka toi mieleen lähinnä fantasiamaailman sotatantereen: maa oli täynnä erikokoisia kiviä, jäkälää ja ruohoa, ja maa-aines oli tummaa. Alue näytti juuri siltä, miltä taistelukentän voisi kuvitella näyttävän sodan jäljiltä (ilman ruumiita!). Kyseessä oli kuitenkin Reykjavikin niemimaa, joka koostuu entisistä laavakentistä. Puita ei siis tällä alueella näkynyt yhtäkään, mutta täällä kaupungissa niitä kyllä on (suurin osa taitaa tosin olla istutettuja).

- Vesi. Juomavesi tulee suoraan jäätikköpuroista, ja on todella hyvää ja raikasta. Lämmin vesi taas on suoraan maalämmön lähes kiehuvaksi lämmittämää, ja sitä käytetään myös talojen lämmittämiseen. Ja kyllä, siinä on outo ominaishaju, joka muistuttaa lämmitetyn meriveden hajua. Haju ei ole kuitenkaan kovin vahva, joten siihen tottunee nopeasti.

- Pohjoismaisuus. Ovet avautuvat täällä oikeaan suuntaan (jes!), kaikki tuntuu toimivan suhteellisen hyvin, ihmiset puhuvat sujuvaa englantia ja aikatauluista pidetään kiinni. Suurin osa ihmisistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Blondeja on paljon.

- Itsetunto. Islannissa tuntuu olevan vallalla hyvin vahva kansallinen itsetunto (ei tietoakaan Suomen alemmuuskompleksista). Historiaa ja perinteitä kunnioitetaan, ja niistä ollaan ylpeitä. Omia raaka-aineita ja ruokalajeja (esim. lammas, kalat, skyr) hehkutetaan joka puolella. Puhtaasta luonnosta ollaan hyvin ylpeitä.

Nämä seikat ovat nyt aluksi pistäneet silmään. Voi olla, että osa niistä osoittautuu vääräksi, mutta ainakin ne on nyt kirjattuna, niin niihin voi palata sitten myöhemmin ;)

Terkuin,
Elina

1 kommentti: